Nooa 7kk

Meillä tuli perjantaina 7kk täyteen!
Tuntuu jo niin isolta pojalta, ja voisin kirjoittaa vähän mitä meillä viime kuukausien aikana on tapahtunu kehityksen kannalta.

Nooa

• On hyvin leikkisä, nauravainen ja iloinen lapsi.
• On oppinut pyörimään ympäri päästäkseen haluamaansa paikkaan.
• On oppinut pyörimään oman akselinsa ympäri nopeammin, ja kääntyy ketterästi haluamaansa suuntaan.
• Nousee käsien varaan, ja nousee konttausasentoon. -Hyvin harvoin kylläkin.
  Punnertelee jatkuvasti, välillä niin, että vain varpaat ja kädet ovat maassa.
• Tykkää pomppia sylissä! Lempipuuhaa :)
• Istuu hyvin syöttötuolissa, ja lattialla ilman tukea pieniä hetkiä. Tosin, ei itse nouse istumaan.
• Tarttuu paremmin esineisiin, ja sormiruokaan.
• On innostunut juomisesta lasista tai nokkamukista,ja haluaa ruokaillessa usein itselleen oman lautasen ja lusikan.

Vielä ei  liikuta, mutta pojulla nyt ei niin kiire ole eteenpäin edes päästä, kun pääsee sivuillepäin haluamallaan tavalla.

Painosta ja pituudesta en osaa sanoa yhtään mitään! Harmittaa, ku neuvolakäynnit harveni viime kerrasta niin paljon, eikä siis pysty seuraamaan pojan kasvun kehitystä samalla tavalla kuin ennen. Joku päivä voisin toki henkilövaa'alla katsoa painoa, jotta saan päivitettyä tuonne blogin sivupalkkiin edes vähän suuntaa antavaa painoa. Pituutta tuskin osaan mitata liikkuvalta vauvalta niin tarkkaan että se olis edes lähellä totuutta, niin jääköön se ens neuvolaan. :D

On mahtavuutta saada seurata lapsen kehitystä niin niin läheltä! <3

Ps. nyt tämmönen pikapostaus pikkupäikkäreitten aikana. Hyvää alkavaa viikkoa kaikille! :)

Hyvästit imetykselle?

Oon aina kuvitellu imettäväni pitkään. Niin pitkään ku vaan se on mahdollista. Vähintään vuoden ikäiseksi, se on ollu aina ajatuksena. Toivomuksena. Tavoitteena.

Vielä 5kk tuohon, ja tämä homma alkaa karata käsistä.
Meidän poika ei suostu enää. Tai suostuu, kunhan keinot on nämä:

• Pimeä makuuhuone. Sälekaihdin ei riitä, pimennysvero myös käytössä. Ehdottomasti.
• Sänkyyn, peiton alle.
• Äiti laulaa tuutulauluja
• Äiti silittää selästä.

Sitten meillä maltetaan juoda maitoa. Muuten, pää kääntyy erittäin vikkelään pois rinnalta, ja kaikki maholliset ja mahottomat asiat kiinnostaa niin vietävän paljon, ettei tissiin päin edes katsota.

No, lapsen ehdoilla mennään. Kyllähän tämä toimii, vielä ku kotona oltaisiin kaikki päivät. Mutta kun ei olla.
Kaupassa, kerhoissa, kavereiden luona. Ei huoli. Ei malta. Ei halua syödä.
Tuloksena hermostunut äiti, ja kärttyinen poika.
Välillä sitä miettii, miksi tätä jatkaa? Itellä on hermot kireällä ku lapsi ei syö, ja pojalla kiukututtaa ja itkettää sitten muuten vaan ku yritetään tissiä tarjota joka väliin vaikkei se maistu.  Kenenhän etujen mukaista tää nyt sit on jos kellään ei ole kivaa? :( Vaikka pullojen pesu ja muutenki siitä syöttäminen on niin rasittavaa ku tissittely on niin ihmeen helppoa, öisinkin. Mutta silti. Itsekästäkö, jos yrittää ja yrittää vaikka toista ei kiinnosta? Vai syöttääkkö sitte aina noin em. tavoin, vaikeasti, mutta kuitenkin niin, että poju huolii? Vaikeeeta!!

Pulloa huolii edes vähän paremmin näinä hetkinä ku tissi ei maistu, mutta ei sekään saa kovin kannatusta meidän pikkumieheltä. Nokkamuki ja juomalasi, ne on ihan jeejee! Mutta, poika on niin ahne (;D) ettei se malta juoda sievästi ja kaikki on sylissä. Huhhuuuh, on tämä vaikeeta välillä.

Vai onko ne ne hampaat mitkä sitten vaikeuttaa syömistä? Jos ne nyt sitten tulis pojulle? En tiiä. Mistähän sitä tietää. 

Toivottavasti ois vaan joku kausi, että menis ohi. Mutta mitenhän on? Meneeköhän tämä ohi? Luovutanko suosiolla?

Viime öinen järkytys

Huono-äiti. Niin usein sitä kuvittelee olevansa huono äiti millon mistäkin, niin mitättömästä syystä.

Viime yönä mulle ropisi noita huono-äiti pisteitä sitten todenteolla!

Oltiin koko perhe nukkumassa, niinkuin joka ikinen yö. Tavallisesti, perhepedissä. Niinkuin jo usean usean kuukauden ajan, hyväksi havaittu ratkaisu. Kunnes viimeyönä se tapahtui.

Paha, ja niin pelätty onnettomuus.
Kolaus, itku, ja poika lattialla.

Miten voikaan olla niin niin paha olla? Loppuyön kuuntelin nukkuvaa poikaa, ja kärsin.
Miksimiksimiksimiksi?

Sängyn toinen laita on kiinni seinässä, toisella laidalla pinnasänky, joka ei ole niin kevyimmästä päästä. Mutta siltikään se ei estäny tipahtamasta vauvan. :( Lisäksi peittoa on mutkalla reunalla, ettei vaan lapsi pääsis tipahtamaan. Monet monet kerrat päivisin, ku ollaan makoiltu meidän parisängyssä,  on Nooa kääntyny pinnistä vasten, leikkiny sen pinnoilla ja vaikka mitä.
Eikä ikinä.
Ei niin ikinä oo pinnasänky liikahtanu pois paikoiltaan.

Onneksi oma äiti, joka tekee yövuoroa lähihoitajana, oli puhelinsoiton päässä, ja tiesi kertoa mitä tehdä, ja ettei mitään vaaraa pojalle ollu kun ei kipeältä paikat tuntunu. Säikähti vaan lattialle muksahtamista. Ja onneksi, ei sänkykään kovin korkea ole. Loppuyön tarkkailin pojan kuntoa, ja onneksi se on hyvissä voimissaan.

Ja voin kertoa, että meillä ei enää nukuta näin! Ens yönä poju menee turvallisesti pinnasänkyyn, ja nukkuu siellä! Vaikka se ei oo yhtenäkään yönä onnistunu, se on niin vanhempien perään että vaan kainalo kelpaa. Mutta ens yönä, ens yönä siellä nukutaan!

Mutta varokaa,eEttei kukaan pikkumuru tipahtais. On ne niin rakkaita. <3

Ystävänpäivä oli ja meni..

Ystävänpäivä.

Käytiin katsomassa 21 tapaa pilata avioliitto. Ja oli hyvä. Täältä lähtee suositukset leffalle, käykää kattomassa! ;)

Vietiin Nooa hoitoon tädilleen, ja lähdettiin elokuvateatteriin. Kaiken huipuks olin kattonu väärin elokuvan alkamisajan, ja jouduttiin odottamaan 45min paikan päällä. Huhhuh, teki tuskia! Jo autossa matkalla elokuviin mietin, kuinka kummassa pärjään? Kuinka kummassa pikku murunen pärjää? Ilman äitiä ja isää. Niin harvoin, niin harvoin kun sitä täytyykään jättää hoitoon.

Ei voi olla tosi, ettei äiti pärjää erossa lapsestaan kolmea tuntia? Melkeen itku pääsee jo nyt, ku muistelee eilistä. :-D No ei vaan, taidan olla riippuvainen siitä pienestä.
Leffan alkutekstien pyöriessä ikävöin sitä edelleen. Mietin, mitenhän se pärjää. Mietin, mitenhän itse pärjään.
Leffan jatkuessakaan ikävä ei hellittäny otettaan musta, mietin ja mietin, ikävä oli oikeesti järkyttävä!
Huhhuh, tää oli kyllä kokemus! :D

Leffan jälkeen kun mentiin hakemaan Nooaa, siellä se rauhassa makoili sohvalla, kaivellen omia varpaitaan. Ilman huolen häivää. Helpotus oli suuri. :D

Lopputuloksena illasta maidontäytteiset rinnat ja helpotus. Oma aika on ehkä yliarvostettua? :D
Ainakaan minä en siitä osannu nauttia, vaikka leffassa tai seurassa ei mitään vikaa ollutkaan!
Ja ne herkut..popparit ja karkit. Hyi. Nyt ollaan herkuttelematta sitte loppuviikko.(Vaan) ;) Haha!

Tein myöskin daim-muffinsseja, tosin jo keskiviikkona. Tarkotuksena ystävänpäivän herkuiks, mut syötiin niitä jo keskiviikkona, ja itse kaivelin niitä jääkaapista eilenki makean nälkään. ;D Oli kyllä hyviä!

Mutta nyt minä menen hoitelemaan pikku miestä. See you!

Soseen valmistuspäivä!

Tänään meillä leijaili kotona monenlaisia tuoksuja. Liedellä porisi monta kattilaa, kukin sisällään puhtaista, laadukkaista raaka-aineista valittuja aineksia. Niin, mangoa, bataattia ja kanaa.

Aloitettiin Nooalle tänään siis lihasoseet.
Tein broilerin suikaleita keittämällä ne ensin kypsäksi, ja soseutin sauvasekoittimella hienoksi. 
Rakenne oli todella karheaa, joten laimensin sitä keitin vedellä hiukan, jotta rakenne hieman pehmenisi.

Nooa on niin tarkka ruoan suhteen, liian karkea sose saa aikaan samantien suuhun joutuessaan kakomisen, jonka jälkeen suu ei enää avaudu hienommallekkaan soseelle.


Kanasoseen sekoitin bataattisoseeseen, ja tulihan siitä herkkua! Nooa hyväksyi sen jopa heti ilman mutinoita, ainut vaan oli, että uutta makua piti hieman miettiä, uskaltaako sitä hyväksyä. Taisi kana olla sen verran herkkua, ettei tavallista karkeamana se haitannut mitään. ;)

Jälkiruoaksi tein mangososetta, ensimmäistä kertaa itse.
Sekoitin joukkoon aika reilusti keitinvettä, jotta sain soseesta tarpeeksi hienoa.

Tästäki tuli tosi hyvää! Lähes kaupan soseen veroista, ilman mitään ylimääräistä täyteaineita! Ja ei ollut niin vaikeaa edes tehdä mitä olin kuvitellut. Ainut vaan oli mangon kova 'kivi', tuotti tuskia saada hedelmäliha irti kovasta keskuksesta.

1 bataatti
300g maustamatonta broilerinsuikaletta
1 mango
Yhteensä kolme pilttipurkkia sosetta pakkaseen, yks annos jääkaappiin, yks heti nautittavaksi. Lisäksi jääpalamuotti täyteen broileria, ja 3-4 minigrip pussillista mangososetta.


Voin sanoa että kannatti, vaikka tiskiä tuli jälleen kerran enemmän ku tarpeeksi.

Illalla teen vielä omenasosetta, ja loppuviikosta tehtailen pakkaseen lisää makuja valmiiksi.

Palaamisiin!

6kk neuvola ja viikonloppu

Perjantaina meillä oli 6kk neuvola, jota olin oottanu innolla.
Aamulla mentiin bussilla neuvolaan, ajat oli taas kerran myöhässä, mutta onneksi meidän neuvolassa on kaikkea niin kivaa että Nooa viihty hyvin odottelun. 

"Hyväntuulinen poika! Lattialla jo kovasti eteenpäin pyrkii. Kierähtää ketterästi. Juttelee. Varaa jalkoihin hienosti. Hyvin kasvaa.Poskissa hieman ihottumaa - perusvoiteet hoidoksi. Viljoja ja lihoja aloittaa."

Neuvola meni hyvin, Nooa oli kasvanu hienosti käyrien mukaan ja jutteli kovasti neuvolantädille. 
Aina ku hymyiltiin sinneppäin, piti sen jälkeen tarkistaa että onhan äiti vielä lähellä. :D 
Ei mene enää kauaa että Nooa liikkuu, sillä on niin kova into eteenpäin. Yrittää kovasti päästä konttausasentoon, mutta jalat ja kädet ei mene vielä siihen yhtäaikaa.
On niin kiva seurata pienen kehittymistä ja intoa päästä etenemään. :)

Neuvolassa ei tullut kauheasti mitään uutta, tai mitään mitä olisin ennalta odottanut saavani tietää. Ainut mikä oli, oli painon kehitys, koska meillä täytyy siirtyä pian uuteen istuimeen ja haluan sen 9kg rajan täyteen ennen sitä. Onneksi istuminen oli neuvolan tädin mukaan jo vakaata, ja hyvin istuu ilman tukeakin, joten ongelmia turvaistuimen vaihtoon ei sen puolelta vielä tulis. Kaukalossa Nooa koittaa koko ajan päästä istuma-asentoon, mikä on lievästi turhauttavaa ku haluais että se olis siellä ihan normiasennossa ja turvallisesti, eikä selkä koko ajan irti kaukalosta. 

Käytiin läpi kodin turvallisuuteen liittyviä asioita, mutta ne oon hoitanu pois alta jo aikoja sitten. 
Pistorasiat on piilossa, ja kaikki esineet mistä vois olla vaaraa on siirretty makkariin. Muutamia avohyllyjä on olkkarissa Nooan käsien saatavilla ku liikkeelle hän lähtee, mutta nekään ei sisällä mitään, mistä vaaraa  vois olla. 
Meillä on vielä tarpeeksi pieni asunto, ja kovin arkoihin paikkoihin ei Nooa onneksi liikkeelle lähdettyään pääse. Haluan, että se voi turvallisesti tutkia paikkoja ja liikkua paikasta toiseen ilman koko aikaista pelkäämistä, mitä sille voi sattua. Aion pitää makkarin, eteisen, vaatehuoneen ja kylpyhuoneen ovet kiinni myöskin silloin, kun meillä lähdetään liikkeelle. On helpompaa tarkkailla Nooan touhuja tässä olohuone-keittiö-aula linjalla.

Mitat oli nyt 

8690g

68,2cm

Pään mittaa en nyt kyllä muista. :o

Saatiin käsky alottaa loputki viljat nyt pikapikaa ennen 7kk:n ikää. Kauraa on jo syöty n. kuukausi ja hyvin on maistunu. Seuraavaks varmaan sit ohraa jonka jälkeen ruis ja vehnä. Toivottavasti mikään em. ei aiheuttais mitään oireita allergioista, ja saadaan sitten antaa myöskin leipäki mutusteltavaks. 

Sormiruokaa pitäis myös lisätä Nooan ruokavalioon, vaikka se mua niin kovasti hirvittääki. :D 

Hamtaita ku ei vielä oo yhtään, mutta neki on tuloillaan. Alaikenet on ollu jo kauan kauan turvoksissa, mutta kuinka kauan niitä hampaita nyt saa ootella?

Miten muilla? Onko menny kauan ensimmäisten merkkien ilmenemisestä että hampaat on sitte puhjennu?

Viikonloppu

Oltiin taas viikonloppu reissussa. Jo kolmena viikonloppuna ollaan oltu reissaamassa, joten nyt kyllä aion rauhottua kotona ainakin monta monta viikonloppua! 

Reissaaminen on kyllä aika raskasta näin tiheään pienen lapsen kans. Hyvä, että vanhat laukut saa purettua ja pestyä, ku taas mennään. Onneks nyt voidaan hyvällä omallatunnolla viettää montamonta kotiviikonloppua, kunnes hiihtolomalla lähdetään Etelä-Suomeen. :)

Meillä vaihtu perjantaina myöskin menopeli! Jiihaa!

Päästiin eroon meidän pienestä, hieman epävarmasta Seat Leonista, ja saatiin tilalle suuuuuremp Wolksvagen Golf variant, ja vieläpä farkku-malli. Nyt mahtuu turvakaukaloki autoon paremmin, ja mikä parasta, siinä on isofix-kiinnikkeet!

Saadaan uus turvaistuin isofix-kiinnikkeillä, mistä oon haaveillu niinnniin kauan ku meillä tuli ajankohtaseks alkaa valitsemaan turvakaukaloa. 

Nyt taas pitäis alkaa suunnittelemaan päiväks ohjelmaa ja ruokaa mulle ja poitsulle.

Ilta menee taas pyykkiä pesten ja tavaroita purkaen. 

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!

Kehitystä

Hihihii, meidän poju on alkanu liikkumaan entistä enemmän! Lattialla pyöritään, peruutellaan, kääntyillään, ja yritetään kovalla innolla eteenpäin.

Eilen poika yllätti mut.

Olin makuuhuoneessa petaamassa sänkyä yön jäljiltä, ja Nooa leikki olohuoneen lattialla.
Kesken kaiken se alko huuteleen mua esiin, jota se on alkanu tekeen todella usein! Hetkeksi ku jättää leikkimään ja itse käy vessassa, keittiössä, missä vaan, niin pian se alkaa huudella että missä sitä ollaan.
Ku menin olkkariin, mitä kummaa!
Nooa ryömi eteenpäin! Parin käden vedon verran, mutta kuitenkin!
Täytyy ehkä jättää se useemmin yksin leikkimään niin se lähtee ettimään minne se äiti meni. ;)

Tänään mennään taas kerhoon, ja huomenna meillä on neuvolapäivä, jonka jälkeen teen myös 6kk-postausta. 6kk:n ohi ollaan menty jo reilusti, mutta ajattelin kirjottaa enemmän mitä tässä vaiheessa uutta on tullu samaan aikaan neuvolajuttujen kanssa.

Nyt pitäis mennä tekemään sose-satsi Nooalle, kesäkurpitsaa maistellaan, ja siihen jo tuttua, lempparia porkkanaa ja ehkäpä parsakaalia tai bataattia. Perunaa en oo taas aikoihin antanu ollenkaan, se ei sopinu meillä vaan teki mahavaivoja. Ehkäpä se myös voidaan kohta ottaa kuvioihin mukaan.
Lihaa on myös tarkotus tehä, ehkä viikonlopun aikana.

Palaillaan!

Reissailua

Täällä lähdetään taas viikonlopuks reissuun, joten taas pieni tauko postailusta.

Edellisiin sen verran lisäystä, että tais olla vaan ohimenevä vaihe, sillä monta päivää on menny jo paremmin flunssan suhteen. Taitaa tehdä meidän pojalle vaan niitä hampaita..