Maanantain piristäjät

Ruusut.

Ankea maanantai, huonosti nukutun yön -ja huonosti nukutuiden öiden jälkeen.

Ruusut pöydällä piristää, niin värikkäät. Ihanat!

Kun huonolla menestyksellä yritän syöttää kaurapuuroa pieneen suuhun, joka niin vikkelästi menee suppuun lusikan havaitessaan.
Silloinkin, ihailen ruusuja ja huomaan, että tämäkin aamu on kaunis.

Toivottavasti ne ei lakastu ihan pian.
Toivottavasti ne piristää meidän aamuja vielä tovin.

Vauvat.

Eksyin selailemaan koneelta kuvia, ja voi mitä sieltä löytyi!
Niin niin ihania vauvakuvia Nooasta.
Miten vauvat voikaan olla niin ihania. Viattomia. Rakkaita.♥

Ne pienet varpaat ja sormet.
Vastasyntyneen ryppynen naama, ja vauvan tuoksunen iho..
..ja ensimmäiset hymyt.
Kaikki niin ihanaa. :)

Oma pallero on jo niin iso!
Torstaina tulee 8kk, ja aika vaan jatkaa rientämistään,
vaikka kuinka haluais sen hetkeksi seisahtuvan.
Se ei auta. Aika osaa olla armoton.
Menee vaan, vaikka haluisin vielä hetken, hetken nauttia vauva-ajasta.

Ps.

Tänään  tuli vuosi täyteen.
Vuosi sitten, tänä iltana, ensimmäistä kertaa tunsin pienet potkut varmasti tunnistettavina.
Sen jälkeen niitä tuli joka päivä, aina siihen asti kunnes pikkumies päätti ulostautua masusta!

Hei nyt tästä tuli tällänen pieni vauva-unelmointi.. tarkotus oli tulla laittamaan vaan kuva noista kauniista ruusuista, ja sitten ajauduinkin kattelemaan kuvia koneelta ja tunnelmoimaan vauvoista tänne blogiin.
Ehkä se, että kolmelle tutulle on syntyny vauva viimeisten viikkojen aikana on saanu mussa vauvakaipuun heräämään! :D
Mutta ku...eihän niitä voi vastustaa! :)