Kotiuduttiin reissusta maanantaina, ja tää viikko on menny tosi nopeeta! Nämä neljän arkipäivän viikot ei oo mun mielestä yhtään pahasta.
Pahasta on vaan se, että jälleen reissailtu oikeen kunnolla, mikä näkyy arjessa levottomana vauvana. Yöllä pyöritään ja hyöritään, ja päivisin saadaan viihdyttää levotonta pikkumiestä.
Reissussa tottuu vilinään, vaihtuviin kasvoihin, sylittelyihin ja leikittäjiin, kotona kaikki on niin rajallista, ja se näkyy.
Kotona arkeen on kuitenkin saatava jotain piristystä, ja siksi kerhoillaankin pari kertaa viikossa, jotta Nooakin pääsee näkemään muita lapsia ja aikuisia.
Ennen luulin, ettei näin pienet lapset mitään kerhoista välitä, koska eiväthän ne vielä osaa askarrella, leikkiä kunnon leikkejä muiden lasten kans yms, mutta olin väärässä. Meidän ukkeli kyllä viihtyy ku saa vaan seurailla muiden touhuja.
Monesti vieraiden lasten leikeille oikeen ääneen nauretaan kauempaa. :D
Myöskin kelloja siirrettiin tunnilla, ja se on ehkä meidän öiden pelastus. Aamu kuuden-viiden heräilyt on nyt jääny taakse, ja meillä nukutaan taas kunnolla aamusin, jopa seitsemään-puol kahdeksaan. Se on ihanaa. <3
Miten muilla? Onko kellojen siirtäminen vaikuttanu positiivisesti/negatiivisesti?
Kiukkupäivien pelastus: kantoreppu!
On niin helppoa sujauttaa vauva reppuun ja alkaa touhuta yhdessä vauvan kans. :D
Eilen tehtiin pitsaa, ja hyvin onnistuu pikku takiasenkin kera!
Nooa vaan pelkäs ilmeisesti alkuun putoavansa, niin tiukkaan puristeli mua kyljistä pikku käsillään. :D
perunaa, kesäkurpitsaa ja parsakaalta. Ei saanu kannatusta! :(
mun täytyy lopettaa tältä iltaa, ja tulla hiomaan tämä huomenna loppuun. Hyvää yötä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti